maanantai 9. joulukuuta 2013

Naulaan ja viilaan... se on kengitystä se


Kengittämisestä mulle tulee ensimmäisenä mieleen ajatus keski-ikäisestä miehestä ja aikataulut jotka ei koskaan pidä. Kengittäjät -hyvät sellaiset- ovat hevosen omistajille kultaakin arvokkaampia ja paljon kuulee sitä porua, kun se kengittäjä ei sitten tullut tai ei vastaa puhelimeen. Myös homman rankkuus on päällimmäisiä ajatuksia.

Päästiin kengityspuuhiin jo ihan ekalla kouluviikolla. Silloin ajattelin, että aluksi vähän katsellaan miten homma toimii ja jos hyvä tuuri käy, niin saadaan kengittää jotain pakasteessa olevia teurashevosen jalkoja. No, ei mennyt ihan niinkuin kuvittelin... Kengitysopettaja osoitti narun päässä olevaa hevosta ja että se pitäisi kengittää. Pois päästään kun hevonen on kengässä. Ihan niin villiä ja vapaata se ei ollut, vaan kyllä meille näytettiin työvaiheet, mutta tosiaan itse piti välineisiin tarttua.

Uskomattoman paljon saatiin aikaa tuhrautumaan, jo pelkästään kengän irroitukseen. Normaalisti ammattikengittäjältä siihen menee noin 17 sekunttia, meidän tapauksessa ehkä 17 minuuttia.

Kenkien poistamisen jälkeen tartuttiin puukkoon ja kavion pohjasta vuollaan irtonainen aines pois. Sitten pihdeillä leikkaus, raspaus ja uusi kenkä takaisin kavioon.

Niin noin siis nopeutettuna. Tietysti jalka-asennot tarkasteltiin, huomioitiin vanhan kengän kuluminen ja mihin tarkoitukseen hevonen tulee. Näiden perusteella kengittäjä sitten takoi valmiit kengät meille sopivaksi.

Naulaaminen on ehdottomasti se haastavin juttu. Kamalaahan olisi, jos naula uppoisi kavioon väärään paikkaan ja hevonen olisi sen jälkeen täysin käyttökelvoton vähän aikaan. Pelkkä ups, en tarkoittanut ei välttämättä lämmittäisi omistajaa.

Saatiin kuin saatiin Stiganille kengät jalkaan, tosin otti aikaa lähemmäs 4 tuntia. Kun pitäisi mennä tunnissa tai jopa alle. Pikkasen on vielä petrattavaa. Tosin kurssimme tarkoituksena on vain oppia lyömään irtokenkä kiinni, ei oppia koko kengitystä, mutta on se jo alku.

Kengittäminen oli tosi hauskaa ja ei ollenkaan niin raskasta mitä olin ajatellut. Etujalkojen laitto on helpompaa, kuin takajalkojen, joten otin pienen haasteen ja laitoin pelkästään takajalkaa. Hyvin homma sujui ja säästyin myös varpaille astumiselta. Mullahan ei siis niitä turvakenkiä ole.

Nyt kun takana on jo useampi kengityskerta, on homma jo huomattavasti nopeampaa. Selviydyttiin kengityksestä reiluun kahteen tuntiin eli ollaan petrattu 100%. Kierrätetään työvaiheita niin, että kaikki pääsee tekemään kaikkea ja itse pääsin naulaamaan koko kengän. Siisti 3 naulan rivi tuli :)

Suuntautumisen kannalta kengittäminen on todella kutkuttava vaihtoehto, tosin onneksi valintaa ei tarvitse tehdä vielä.

Toimistovaatteet on vaihtuneet vähän erilaisiin asuihin.
Teurasjalka, joita ei siis päästy kengittämään
Teurasjalka, joita ei siis päästy kengittämään
Tästä jos napsaisee, meneeköhän oikein?

Naulaa, naulaa


Teurasjalkoja tutkittavaksi. Ei herkkä hermoisille

Teurasjalkoja tutkittavaksi. Ei herkkä hermoisille

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Hevosen anatomiaa

Tähän asti koulussa on kaikki ollut enemmän tai vähemmän tuttua. Hevosen anatomia aineena saa hikikarpalot nousemaan otsalle. Anatomia on selkeästi teoreettisin ja ainakin minulle vaikein aine opiskelun kannalta. Vaikka hevonen elävänä olentona on hyvinkin tuttu, ei jokainen luu, nivel, lihas tai elimen toiminta kuitenkaan ole täysin itsestäänselvyys.

Se, että en ole ollut koulun penkillä 15 vuoteen, asettaa oppimiselle myös omat haasteet. Tietysti uusia asioita on pitänyt opetella myös töissä, mutta perinteinen ulkoa opiskelu "hauki on kala" menttaliteetillä tuntuu todella kaukaiselle. Ja toisaalta tällainen oppimismenettely on hyvinkin vanhanaikaista, mutta minkäs teet kun opettajakin on jo puoliksi eläkkeellä ;) Näillä mennään ja tietoa opettajalla on todella paljon, mutta piirtoheittimellä esitetyt kalvot vain on niin aikansa eläneitä. Onneksi internet on täynnä erilaisia mahdollisuuksia tutkia asiaa.

Hevosen luuranko
Kavion rakenne 3D mallinnuksena

Hevosen anatomian opiskelu alkaa luista ja nivelistä. Hevosessa on yli 200 luuta ja nivelet siihen päälle. Ja opettajan mukaan varmana koekysymyksenä tulee jalkojen luut ja nivelet. Ne pitää osata kirjoittaa ulkoa tyhjälle paperille. Ei siis apuna kuvaa luurangosta tai ylipäätään hevosesta. Jep.

Hyväksi avuksi opiskeluun olen löytänyt muutaman selkeän nettisivun, esim Equinetti ja näiden lisäksi vessan oveen on liimattuna koko hevosen luuranko ja jalan luut ja nivelet listattuna. Siitä sitten vain pänttäämään.
Vanhassa hevossairaalassa pääsee konkreettiseen
tuntumaan hevosen luurangon kanssa.

Hauki on kala......



















Mutta oikeasti oli mahtava tunne kun löysin elävän hevosen jalasta puikkoluut. Jihuu, pieni askel, mutta niin merkittävä! En ole aikaisemmin hevosta tai jalkoja anatomian kautta miettinyt _miksiköhän en?_, mutta nyt se on saanut ihan erilaisen merkityksen. Ehkä sitä jatkossa ymmärtää myös asiat konkreettisemmin, kun jollain hevosella on jaloissa ongelmaa, missä vika on ja miten se vaikuttaa koko hevoseen.

Kian heppablogista löysin todella konkreettisiä kuvia hevosen anatomiasta. Paras ja havainnollisin kuva on ehdottomasti tämä:
Hevosen ja ihmisen anatomia verrattuna toisiina. Eihän sen nyt niin erilainen ole..
 Copyright Jane Savoie
Konkretiaan päästiin myös pään ja hampaiden kanssa. Ohessa valokuvia eri ikäisten hevosten leukaluista, joissa on vielä etuhampaat mukana sekä koko hevosen poskiluu, jossa näkyi lähes koko kalusto.

Hevosella on neljänlaisia hampaita suussa eri käyttötarkoituksiin: etuhampaat, kulmahampaat, etuposkihampaat ja takaposkihampaat. Maitohampaita on 24 kpl ja pysyviä hampaita 36-44 kpl riippuen kulmahampaiden ja sudenhampaiden määrästä. Mutta käytännössä hyvänä muistisääntönä on 6, niin pääsee jo pitkälle. 6 etuhammasta, 6 poskihammasta molemmilla puolilla. Välissä on kulmahammas ja sudenhammas.

Jos ei mikään muu ole varmaan, niin anatomian tentti tulee olemaan ehkä se vaikein ikinä. 18.12. koittaa h-hetki eli tenttipäivä. Viimeiset yöt menee varmasti niin, että kirjat ja monisteet laitetaan tyynyn alle, jotta jospa se tieto sieltä tallettuisi päähän...

Hevosen hampaat 8-9 kk varsasta 33v vanhukseen.